Vid sekelskiftet 1900 började städerna i Sverige få elektricitet. Frågan om ett kraftverk för trakten kring staden Skellefteå hade väckts redan 1887, men det dröjde ända till 1906 innan stadsfullmäktige fattade beslut. Finnfors kraftstation byggdes vid det mäktiga Finnforsfallet, drygt trettio kilometer uppströms i Skellefteälven. Här förenades vacker arkitektur och miljö med förundrande teknik som fick staden och industrin i Skellefteå att blomstra. Kraftverket var raffinerat och ståtligt – byggt i geometrisk jugendstil. Det togs i bruk 1908 och drevs fram till 1960-talet. Det var det första av Skellefteå stads stora kraftverksbyggen i Skellefteälven.
Inne i kraftstationen fångade stora maskiner upp det strömmande vattnet. Kraften från det strömmande vattnet förvandlades till elkraft. Den behövdes för den expanderande industrin, men också för att kunna tända lampor i staden. Den 2 september 1908, då kraftverket stod klart, tändes all elektrisk belysning samtidigt för första gången i staden och det var inte bara stadsborna som ville beskåda underverket, utan en hel del nyfikna från byarna kom in till staden. Vid den här tidpunkten bodde bara tusen människor i Skellefteå.
I början av 1910-talet beställde Skellefteå Trämassefabrik och Ytterstfors Trävaruaktiebolag 3 000 respektive 700 hästkrafter av Skellefteå Kraft. För att kunna leverera byggde bolaget ut kraftstationen i Finnfors. Kraftstationen stod klar i sin nya skepnad år 1912. Då var Finnfors Sveriges största kraftverk norr om Dalälven.
I en tredje etapp i medlet av 1930-talet förlängdes kraftstationen till sin nuvarande storlek. Ritningar till de äldre delarna hade utförts av ingenjörsfirman Unander och Jonson och arkitekten Axel Bergman, Stockholm. De äldre delarna av kraftverket är uppförda på en grund av natursten med bärande väggar av murtegel som putsats ljusa. Gavlarna har ett om medeltida arkitektur associerande trappmotiv. I ett list- och bågformat mönster har teglet lämnats synligt på fasaderna.
På 1950-talet byggdes en helt ny kraftstation på andra sidan älven i Finnfors. Den gamla kraftstationen lämnades intakt och blev byggnadsminne år 1983. Sedan 1985 är den gamla kraftstationen ett museum över vattenkraftens historia och står intakt med generatorer, instrument och turbiner – precis som under de aktiva dagarna. I det inre finns de äldsta etappernas alla fem generatorer och turbiner kvar i original liksom mätartavlor och annan inredning. Kraftstationen är praktfullt inredd med bland annat kontrollpanel i marmor och mässing. Även i verkstadshallen finns inredningsdetaljer bevarade, exempelvis transmissionsanordningar och maskiner för bl.a. reparation av kraftstationens aggregat. Uppströms från kraftstationen ligger ännu den ursprungliga fördelningsbassängen med intag till aggregaten 1-4. Här är dels murverket, dels maskineriet bevarat.
I muséet kan man vandra runt på egen hand eller följa med på en guidad tur, som tar en med till annars låsta utrymmen. Under turen får man lära sig mera om anläggningen och de som jobbade där. Man kan också ta del av en bildutställning, som visar livet och människorna runt kraftstationen från 1910 fram till 1960-talet.
(Yngve Malmén)
1900-luvulle tultaessa Ruotsin kaupunkeihin oli alkanut tulla sähkö. Kysymys voimalaitoksesta Skellefteån kaupungin seudulle oli herätetty jo vuonna 1887, mutta kesti aina vuoteen 1906 ennen kuin kaupunginvaltuusto teki päätöksensä. Finnforsin voimala rakennettiin mahtavan Finnforsfalletin kohdalle, runsaat 30 kilometriä Skellefteälveniä ylävirtaan. Täällä kaunis arkitehtuuri ja luonto yhdistettiin ihmeelliseen tekniikkaan, joka sai kaupungin ja teollisuuden Skellefteåssa kukoistamaan. Voimalaitos oli hienostunut ja komea ‒ rakennettu geometriseen jugendtyyliin. Se otettiin käyttöön 1908 ja oli käytössä aina 1960-luvulle asti. Tämä oli ensimmäinen Skellefteån kaupungin isoista voimalahankkeista Skellefteälvenissä.
Voimalaitoksen sisällä suuret koneet vangitsivat virtaavan veden. Virtaavan veden voima muutettiin sähkövoimaksi. Sitä tarvittiin laajenevan teollisuuden tarpeisiin, mutta myös lamppujen sytyttämiseen kaupungissa. Syyskuun 2. päivänä 1908, jolloin voimala oli juuri valmistunut, sytytettiin kaupungin kaikki valot ensimmäisen kerran yhtä aikaa eikä pelkästään kaupunkilaiset tulleet tätä ihmettä katsomaan, vaan myös iso joukko uteliaita oli tullut kylistä kaupunkiin. Tähän aikaan Skellefteåssa asuin ainoastaan tuhat ihmistä.
1910-luvun alussa Skellefteå Trämassefabrik ja Ytterstfors Trävaruaktiebolag tilasivat 3 000 ja 700 hevosvoimaa Skellefteå Kraftilta. Voidakseen toimittaa yhtiö laajensi Finnforsin voimalaitostaan. Uudessa asussaan voimala oli valmis vuonna 1912. Silloin Finnfors oli Ruotsin suurin voimala Taalainjoen pohjoispuolella.
Kolmantena etappina 1930-luvun puolessavälissä voimalaitosrakennus pidennettiin nykyisiin mittoihinsa. Vanhimpien osien piirustukset oli tehty Unanderin ja Jonsonin insinööritoimistossa ja tukholmalaisen arkitehdin Axel Bergmanin toimesta. Voimalaitoksen vanhimmat osat on rakennettu luonnonkivistä tehdylle perustalle kantavien seinien ollessa vaaleiksi rapatuista tiiliskivistä. Päädyissä on keskiaikaista arkitehtuuria muistuttava porraskuvio. Lista-ja kaarimuotoisina kuvioina tiilet on julkisivuissa jätetty näkyviin.
1950-luvulla Finnforsissa rakennettiin kokonaan uusi voimala joen toiselle puolelle. Vanha voimalaitos jätettiin koskemattomaksi ja siitä tehtiin rakennusmuistomerkki vuonna 1983. Vuodesta 1985 lähtien vanha voimala on vesivoiman historiasta kertovana museona ja seisoo koskeattomana generaattoreineen, instrumentteineen ja turpiineineen ‒ ihan niin kuin aktiivipäivinään. Sisällä on vanhimpien rakennusvaiheiden viisi generaattoria ja turpiinia jäljellä alkuperäisessa muodossaan kuten myös mittaritaulut ja muu sisustus. Voimala on loistokkasti sisustettu mm. marmorista ja messingistä tehdyllä ohjaustaululla. Myös verstashallissa sisustusyksityiskohtia on säilynyt, kuten esimerkiksi voimansiirtolaitteita ja koneita esim. voimalaitoksen agregaattien korjaamista varten. Voimalaitksesta ylävirtaan sijaitsee vielä alkuperäinen jakoallas agregaateille 1-4 vievine tunneleineen. Täällä sekä muurit että koneistot ovat säilyneet.
Museossa voi kulkea ominpäin tai liittyä ohjatuun kierrokseen, jolla pääsee myös muuten lukituille alueille. Kierroksen aikana oppii enemmän laitoksesta ja siellä työskennelleistä. Voi myös tutustua valokuvanäyttelyyn, joka esittelee elämää ja ihmisiä voimalan ympärillä vuodesta 1910 aina 1960-luvulle asti.
(Vici Ståhlström)
In the early 20th century cities in Sweden began to get electricity. The question of a power plant for the area around the town of Skellefteå had been brought up already in 1887, but it took until 1906 before the City Council made its decisions. Finnfors power station was built at the mighty Finnforsfallet, about thirty kilometers upstream on the Skellefteälven. Here a beautiful architecture and environment combined with wondrous technology that made the city and the industry in Skellefteå to flourish. The power plant was refined and stately - built in a geometric Art Nouveau style. It was opened in 1908 and operated until the 1960s. It was the first of Skellefteå city's major power plant constructions in the Skellefteälven.
Inside the power station the big machines captured the flowing water. The force of the flowing water was turned into electric power. It was needed by the expanding industry, but also to be able to switch on lights in the town. On the 2nd of September 1908, when the plant had been completed, all the electric lights were lit simultaneously for the first time in the city and it was not just city dwellers who wanted to view the miracle, but a lot of curios people from the villages came to town. At this time only a thousand persons lived in Skellefteå.
In the early 1910s Skellefteå Trämassefabrik and Ytterstfors Trävaruaktiebolag ordered 3 000 and 700 horsepower respectively of Skellefteå Kraft. In order to deliver, the company extended the power station at Finnfors. The power station was completed in its new guise in 1912. Then Finnfors was Sweden's largest power plant north of Dalälven.
In a third phase in the mid-1930s the power station was extended to its present size. Drawings of the oldest parts had been drawn up by the engineering firm Unander and Jonson and architect Axel Bergman, Stockholm. The older parts of the plant are built on a foundation of natural stone with the bearing walls of bricks rendered in a light colour. The ends of the building have a stair-shaped upper part, which resembles medieval architecture. In the form of lines and arches bricks have been left exposed on the facades.
In the 1950s a new power station was built on the other side of the river in Finnfors. The old power station was left intact and became a listed building in 1983. Since 1985 the old power station is a museum of hydropower history and has remained intact with generators, instruments and turbines - just as during the active days. In the interior all five generators and turbines from the oldest stages are preserved in the original as well as gauges and other fittings. The power station is magnificently decorated with, among other things, control panels in marble and brass. Even in the workshop hall most of the interior is preserved, such as transmission devices and machines for e.g. repair of the power station aggregates. Upstream of the power station the original distribution basin with the inlet to turbines 1-4 is still in place. Here both the brickwork and the machinery are preserved.
In the museum you can wander around on your own or join a guided tour, which takes you to otherwise locked areas. During the tour you learn more about the installation and those who worked there. You can also access a photo exhibition depicting the life and people around the power station from 1910 until the 1960s.
(Yngve Malmén)
Poäng ‒ Pisteet ‒ Points
☻☻☻☻☺
(Vici Ståhlström)
Adress – Osoite – Address
Finnfors Kraftverksmuseum
Finnforsfallet 40
S-93692 Boliden
Sverige
www.skekraft.se/om-oss/foretaget/finnfors/
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar