Beläget i hjärtat av ett en gång tungt industrialiserat område, tidigare kallat Belgiens Manchester, är Bryssels industri- och arbetsmuseum (Musée Bruxellois des industrier et du travail) – även känt som La Fonderie efter namnet på centret för ekonomisk och sociala historia i brysselregionen – ägnat åt arbetskraftens och industrins historia i regionen. Beläget i huvudsak i Salle des Tourneurs i La Compagnie des Bronzes’ (1854-1979) nedlagda fabrik, erbjuder det en unik insikt i Bryssels historia med syfte att främja dess industriella arv.
Den industriella revolutionen förändrade radikalt de ekonomiska, politiska och sociala relationerna i Belgien. Under två århundraden har Belgien gått från att vara ett landsbygds- och jordbrukssamhälle till ett stadssamhälle. Följaktligen har Bryssels industriarv slängts åt sidan med risk för att det försvinner från det kollektiva minnet.
Det metallurgiska företaget La Compagnie des Bronzes var aktivt inom olika sektorer: produktion och utplacering av rörledningar för gasbelysning och senare elektricitet, tillverkning och försäljning av belysningsarmaturer och dekorativa föremål. Men framför allt producerade det monumentala statyer för de nationella och internationella marknaderna.
La Compagnie des Bronzes köpte marken i Molenbeek 1860 för att bygga en ny fabrik, större än den tidigare i centrala Bryssel. Gradvis mellan 1862 och 1912 byggdes husen och togs i bruk. Tomten med sina upp till 400 arbetare såg företagets utveckling av fram till dess konkurs år 1979.
Området köptes av Communauté française år 1981. De byggnader, som riskerade kollaps, revs, medan huvudbyggnaden renoverades. Med sina gjutjärnskolonner, de välvda teglen och fönstren, visar Salle de Tourneurs fortfarande den mycket enkla konstruktion, som är typisk för industriella anläggningar från den andra halvan av det 1800-talet. Muséets huvudsal brukade förr vara utrustad med ett dussin verktygsmaskiner. För att hålla svarvarna i rörelse krävdes en ångmaskin, som drev maskinerna genom ett system av axlar, remskivor och remmar. Ångan producerades av en koleldad yttre panna. Maskinerna var ordnade runt huvuddrivaxeln, som sträckte sig över rummets hela längd (24 m).
Museet, som slutligen öppnades 2001, illustrerar Bryssels arbetarhistoria och samlar föremål, handlingar och muntlig historia gällande stadens industriella förflutna. Officiellt erkänt i början av 2014 av Fédération Wallonie-Bruxelles erbjuder museet besökarna möjlighet att upptäcka en del av sina samlingar genom att besöka en ny permanent utställning. La Fonderie inrymmer likaså ett dokumentationscentrum, som är öppet för allmänheten.
En av de viktigaste objekten i den permanenta utställningen är en Sirocco rostare, som användes för att rosta kakaobönor. Efter en rengöring rostades bönorna, varvid deras fukthalt sänktes och smaken förbättras. Genom en stor tratt belägen ovanför anordningen, skickades bönorna till den dubbelväggade roterande ståltrumman, i vilken den ideala rostningstemperaturen var 130 °C. Efter rostningen krossades bönorna och maldes för att ge en pasta, som, när det blandades med socker, så småningom blev den berömda belgiska chokladen. Redan från det sena 1600-talet och framåt konsumerades choklad som en dryck i Bryssel. Sedan slutet av seklet ökade tillgången till de koloniala marknaderna chokladindustrin i Bryssel.
Aiemmin Belgian Manchesteriksi kutsutun raskaasti teollistuneen alueen sydämessä sijaitseva Brysselin teollisuus- ja työväenmuseo (Musée Bruxellois des teollisuuden et du travail), joka tunnetaan myös nimellä La Fonderie Brysselin alueen taloudellisen ja sosiaalinen historian keskuksen nimen mukaan, on omistettu alueen työvoiman ja teollisuuden historialle. Sijoittuen pääosin Salle des Tourneursiin La Compagnie des Bronzesin (1854-1979) hylkäämässä tehtaassa, se tarjoaa ainutlaatuiset näkymät Brysselin historiaan tarkoituksenaan edistää sen teollista perintöä.
Teollinen vallankumous muutti radikaalisti Belgian taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia suhteita. Kahden vuosisadan aikana Belgia on muuttunut maaseutu- ja maatalousyhteiskunnasta kaupungistuneeksi yhteiskunnaksi. Näin ollen Brysselin teollinen perintö on viskattu syrjään, sillä seurauksella, että se uhkaa kadota kollektiivisesta muistista.
Metallurgian alan yritys La Compagnie des Bronzes oli aktiivinen eri aloilla: kaasuvalaistuksen ja myöhemmin sähkön tavitsemien putkien valmistaminen ja vetäminen sekä valaisimien ja koriste-esineide valmistus ja myynti. Mutta ennen kaikkea se valmisti monumentaalisia patsaita kansalliselle ja kansainvälisille markkinoille.
La Compagnie des Bronzes osti maata Molenbeekista vuonna 1860 rakentaakseen uuden tehtaan, isomman kuin edellinen Brysselin keskustassa. Vuodesta 1862 vuoteen 1912 rakennukset rakennettiin ja otettiin vähitellen käyttöön. Tehdasalue, jolla työskenteli enimmillään 400 työntekijää, näki yrityksen kehittymisen aina sen konkurssiin asti vuonna 1979.
Alueen osti Communauté française vuonna 1981. Romahtamisvaarassa olleet rakennukset purettiin ja päärakennus kunnostettiin. Valurautaisinet pylväineen, tiilien ja ikkunoiden kaarineen Salle de Tourneursissa näkyy edelleen hyvin se yksinkertainen rakenne, joka on tyypillinen 1800-luvun jälkipuoliskon teollisuuslaitoksille. Museon pääsalissa oli aiemmin kymmenkunta työstökonetta. Sorvien pitäminen liikkeessä edellytti höyrykonetta, joka käytti koneita akseleista, hihnapyöristä ja hihnoista koostuvan järjestelmän kautta. Höyry tuotettiin hiililämmitteisessä ulkoisessa kattilassa. Koneet järjestettiin valta-akselin ympäri, joka kulki huoneen päästä päähän (24 m).
Museo, joka lopulta avattiin vuonna 2001, havainnollistaa Brysselin työhistoriaa ja kerää esineitä, asiakirjoja ja suullista historiaa kaupungin teollisuuden menneisyydestä. Museo, joka alkuvuodesta 2014 sai Fédération Wallonie-Bruxellesin virallisen tunnustuksen, tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tutkia osan kokoelmastaan käymällä uudessa pysyvässä näyttelyssä. La Fonderie pitää myös sisällään yleisölle avoimen dokumentaatiokeskuksen.
Yksi perusnäyttelyn pääesineistä on Sirocco paahdin, jota käytettiin kaakaon paahtamiseen. Puhdistuksen jälkeen pavut paahdettiin, jolloin niiden kosteuspitoisuus väheni ja maku parani. Laitteen yläpuolella olevan suuren suppilon kautta pavut siirrettiin kaksoisvaipalliseen pyörivään terästynnyriin, jossa paahtamiselle ihanteellinen lämpötila oli 130 °C. Paahtamisen jälkeen pavut murskattiin ja jauhettiin tahnaksi, josta sekoitettuna sokeriin lopulta saatiin kuuluisa belgialainen suklaa. Jo 1600-luvun lopusta lähtien suklaa kulutettiin juomana Brysselissä. Vuosisadan lopulla pääsy siirtomaamarkkinoille vauhditti Brysselin suklaateollisuutta entisestään.
Situated in the heart of a once heavily-industrialized area, formerly referred to as the Belgian Manchester, the Brussels Museum of Industry and Labour (Musée bruxellois des industries et du travail) also known as La Fonderie, after the name of the centre for economic and social history of the Brussels region, is devoted to the history of labour and industry in the region. Located mainly in the Salle des Tourneurs on the site of the disaffected factory of La Compagnie des Bronzes (1854 - 1979), it offers a unique look at the history of Brussels, with the view to promoting it’s industrial heritage.
The Industrial Revolution radically changed the economic, political and social relations of Belgium. In two centuries, Belgium has gone from being rural and agricultural to an urban society. Consequently, Brussels’ industrial heritage has been cast aside, at the risk of it disappearing from the collective memory.
The metallurgical business, La Compagnie des Bronzes was active in various sectors: producing and placing pipelines for gas lighting and later electricity; manufacturing and selling lighting fixtures and decorative items. But above all, it produced monumental statues for the national and international markets.
La Compagnie des Bronzes bought the land in Molenbeek in 1860 to build a new factory, bigger than the previous one in downtown Brussels. Between 1862 and 1912, the buildings were built and gradually adopted. The site, which employed up to 400 workers, saw the development of the company up to its bankruptcy in 1979.
The site was bought by the Communauté française in 1981. The buildings in danger of collapse were destroyed, while the main building was renovated. With its cast-iron columns, the arched brick and windows, Salle de Tourneurs still shows the very simple construction, which is typical for industrial facilities of the second half of the 19th century. The main room of the museum used to be equipped with a dozen machine tools. Keeping the lathes in motion required a steam engine, which powered the machines through a system of shafts, pulleys and belts. Steam was produced by a coal-powered external boiler. The machines were arranged around the main drive shaft, which ran the entire length of the room (24 m).
The museum, which finally opened in 2001, illustrates the working history of Brussels and collects objects, documents and oral history on the city’s industrial past. Officially recognized in early 2014 by the Fédération Wallonie-Bruxelles, the museum offers visitors the possibility to discover part of its collection by visiting a new permanent exhibition. La Fonderie equally houses a documentation centre open to the public.
One of the main objects of the permanent exhibition is the Sirocco Roaster, which was used to roast cocoa beans. After cleaning, the beans were roasted, whereby their moisture level was reduced and flavor enhanced. Through a large funnel located above the apparatus, the beans were sent to the double-coated rotating steel drum, in which the ideal roasting temperature was 130 °C. After roasting, the beans were crushed and ground to give a paste that, when mixed with sugar, eventually became the famous Belgian chocolate. Already from the late 17th century onwards, chocolate was consumed as a beverage in Brussels. Since the end of the century, access to colonial markets boosted the chocolate industry in Brussels.
Poäng – Pisteet – Points
☻☻☺☺☺
Adress – Osoite – Address
La Fonderie
Musée bruxellois de l’industrie et du travail
Rue Ransfort 27
B-Bruxelles 1080
www.lafonderie.be
Musée bruxellois de l’industrie et du travail
Rue Ransfort 27
B-Bruxelles 1080
www.lafonderie.be
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar