Arbejdermuseet i Köpenhamn är ett landsomfattande specialmuseum för arbetarhistoria och -kultur. Muséet berättar sedan år 1994 om familjen Sørensen ‒ en arbetarfamilj, vars lägenhet, som praktiskt taget hade stått oförändrad sedan familjen flyttade in i den år 1915, var utgångspunkten för utställningen. Fadern Peter Martin Sørensen arbetade på spritfabriken Fortuna från 1890 tills den stängdes år 1920. Fabriken "Fortuna" startades i Köpenhamn år 1882. Firman omformades till Aktieselskab Spritfabrikken Fortuna år 1891.
Arbetarna vid Fortuna gick i strejk 1893 för att få en ledig dag var fjortonde dag. De fackligt aktiva fick genast sparken. Destilleriarbetarna var organiserade i en gemensam fackförening sedan 1898. År 1904 nåddes ett avtal om lönerna och arbetsförhållandena mellan alkoholproducenterna och destilleriarbetarna.
År 1904 var en arbetsdag vid destilleriet 12 timmar plus en två timmars lunchpaus. Dagskiftet började kl. 5 på morgonen och nattskiftet kl. sju på kvällen. Destilleriet fortuna hade 50 anställda. De flesta av dem arbetade inom produktionen. Därtill höll smeder och elektriker maskinerna i rullning. Tunnslagare, timmermän och målare tillverkade tunnor, kar och lådor. Därutöver forslade vagnskuskarna godset till konsumenterna.
År 1923 övertog De Danske Spritfabrikker spritfabriken Fortuna, varvid den tekniska och ekonomiska koncentreringen av sprit- och jästindustrin i Danmark var genomförd.
Berättelsen om arbetet på spritfabriken ges i en smal gång i muséet med svartvita bilder av arbetare och arbetssituationer på akvavitfabriken. Dessa kompletteras med förklarande texter, enkla attiraljer, såsom akvavitflaskor, som finns uppställda runt omkring i gången, och med en spritdestillator i brons, som kan beskådas genom ett fönster.
(Yngve Malmén)
Arbejdermuseet Kööpenhaminassa on valtakunnallinen työläishistorian ja -kulttuurin erikoismuseo. Museo kertoo vuodesta 1994 lähtien Sørensenin perheestä ‒ työväenluokan perheestä, jonka asunto, joka käytännöllisesti katson oli ollut muuttumattomana siitä asti kuin perhe muutti siihen vuonna 1915, oli näyttelyn lähtökohtana. Isä Peter Martin Sørensen työskenteli Fortuna-tislaamossa vuodesta 1890 siihen asti kun se suljettiin vuonna 1920. "Fortuna"-tehdas aloitti Kööpenhaminassa vuonna 1882. Yritys muuttui Aktieselskab Spritfabrikken Fortunaksi 1891.
Fortunan työntekijät menivät lakkoon vuonna 1893 saadakseen yhden vapaapäivän kahden viikon välein. Ammattiyhdistysaktiivit saivat potkut välittömästi. Tislaamotyöntekijät järjestäytyivät yhteiseen liittoon vuonna 1898. Vuonna 1904 pääsivät alkoholin tuottajat ja tislaamotyöntekijät sopimukseen palkoista ja työehdoista.
Vuonna 1904 työpäivä tislaamossa kesti 12 tuntia, jonka lisäksi oli kahden tunnin lounastauko. Päivävuoro alkoi klo 5 aamulla ja iltavuoro klo 7 illalla. Tislaamo Fortunalla oli tuolloin 50 työntekijää. Useimmat heistä työskentelivät tuotannossa. Lisäksi pitivät sepät ja sähköasentajat koneet käynnissä. Tynnyrintekijät, kirvesmiehet ja maalarit tekivät tynnyreitä, sammioita ja laatikoita. Lisäksi vankkurikuskit kuljettivat tuotteet kuluttajille.
Vuonna 1923 De Danske Spritfabrikker otti Spritfabrikken Fortunan haltuunsa, jolloin tekninen ja taloudellinen keskittäminen Tanskan viina- ja hiivateollisuudessa saatettiin loppuun.
Tarina työstä tislaamossa kerrotaan museon kapealla käytävällä akvaviittitehtaan työntekijöitä ja työtilanteita esittävien mustavalkoisten valokuvien avulla. Näitä täydentävät selittävät tekstit, pikkuesineet, kuten käytävälle asetetut akvaviittipullot, sekä ikkunan läpi näkyvä pronssinen tislauslaite.
(Yngve Malmén)
Arbejdermuseet in Copenhagen is a nationwide special museum for labour history and working culture. Since 1994 the museum tells about the Sørensen family ‒ a working class family, whose apartment, which had virtually been unchanged since the family moved into it in 1915, was the starting point for the exhibition. The father, Peter Martin Sørensen, worked at the distillery Fortuna from 1890 until it was closed in 1920. The factory "Fortuna" was started in Copenhagen in 1882. The firm was transformed into Aktieselskab Spritfabrikken Fortuna in 1891.
Workers at Fortuna went on strike in 1893 to get a day off every fortnight. The union activists were fired on the spot. The distillery workers were organised in a joint trade union in 1898. In 1904 an agreement on wages and working conditions was reached between Alcohol Producers and the Distillery Workers.
In 1904 a working day at the distillery 12 hours plus a two-hour lunch break. The day shift started at 5 a. m. and the night shift at 7 p. m. The Distillery Fortuna counted 50 employees. Most of them worked in production. In addition, blacksmiths and electricians kept the machines running. Coopers, carpenters and painters made barrels, vats and boxes. Furthermore the carriage coachmen delivered the goods to the consumers.
In 1923 De Danske Spritfabrikker took over Distillery Fortuna, whereby the technical and economic concentration of the spirit and yeast industry in Denmark was completed.
The story of the work at the distillery is given in a narrow aisle of the museum with black and white photos of workers and work situations of the aquavit factory. These are supplemented by explanatory texts, simple attire, such as aquavit bottles, which are placed in corners of the aisle, and by a spirit still in bronze, which can be observed through a window.
(Yngve Malmén)
Poäng ‒ Pisteet ‒ Points
☻☺☺☺☺
(Yngve Malmén)
Adress ‒ Osoite ‒ Address
Arbejdermuseet & Arbejderbevægelsens Bibliotek og Arkiv
Rømersgade 22
1362 København K.
www.arbejdermuseet.dk
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar